Ei kesää tule ilman tipuja

Kanahulluuteni vaan leviää, tai kasvaa. Molempia. Uhmis on ihan kaikkien eläinten lumoissa, eikä viime kesänä apukeittiössä kasvaneet tiput olleet ollenkaan huono ajatus. Tuossa toisen hullun kananaisen (kanavaimon) kanssa on juonittu kesän kanakuvioita ja niitähän piisaa. Parille muullekin ihmiselle pitää tipusia hautoa, joten tilanne on se, että vuoden ensimmäinen tipusatsi on jo muuttanut talliin putkaan, ja siellä jonkun viikon kasvettuaan pääsevät kanalan puolelle. Siis ne kaksi kukkopoikaa mitä siitä itselle kasvamaan jää, kanatiput lähtee toiseen parveen. (Ovat jo lähteneeet, sen verran kauan tämän postauksen julkaisu on kestänyt)

Hullutus eteni siihen malliin, että piti keksiä parempi tipunaario, eli akvaario. Tori.fi:stä niitä löytyy. Mies haki ohikulkiessaan kun olin itse sopunut kaupat valmiiksi. Pienelleä viiveellä tipunaarion alle ilmestyi myös hieno pöytä, eli meillä kasvaa tipuset olohuoneessa. Kyllä, luit oikein, olohuoneessa. Uhmis rakastaa seurata tipujen touhua, Mini-ihminen seuraa myös mielellään, eikä tuo vauhtihirmu esikoinenkaan ole täysin immuuni. Eikä mies, mikä parasta. Oikeasti, tuo tiputelkkari on mitä parasta viihdettä, telkasta ei tule läheskään noin hyvää ohjelmaa.

Seuraava tipusatsi onkin melkein valmis, kuoritumisen pitäisi alkaa 4 päivän päästä. Kukot Günther ja Keke, plus jo harventunut teinikukko-osasto olivat olleet mukavasti asialla ja kuudestatoista munasta kehittymään oli lähtenyt 14, joista yhden kömpelyyksissäni särjin. On siellä yksi Pörrön polkema kääpiökochinmuna myös, kannatuksen vuoksi. (Nämäkin ovat kuoriutuneet, saldolla 11 kuoriutunutta ja kaikki kanatipuja)

11 tipusen satsi

Kunhan nämä saadaan koneesta ulos, niin postipoju kiikuttaa uutta munasatsia Siltajoen siilosta. Voitettiin kanavaimon kanssa 6kpl rasia värimulkuttimia (arau, marau ja marans) ja päätettiin pistää ne puokkiin. Mitä sitä puolityhjää konetta käyttää, joten samassa paketissa tulee sitten koneen täytteeksi 10 maransia. Kauniita suklaamunanmunijoita on haaveissa molemmilla. (Tämähän meni niin, että voittomunia tuli 10 ja maranseja 10, eli mun piti hakea kaverilta hautomakone lainaan, koska mun 16 munan Covatuttoon niitä ei saanut mahtumaan)

Sussexista haaveillaan myös, mutta se on nyt vielä haaveasteella.

Joku vanhemmista kanoista munii jo kovin heikkokuorisia munia, pinnaltaan karheita ja niin hauraita, että ei taskussa meinaa tupaan asti kestää. Ne saakin Sakke matkalla herkkupalakseen. Pitäisi vaan saada kiinni se haperomunien munija, joutava kana syömässä. Sellaisille on helppo hoitokeino, Sakke hoitaa. Orpington tuskin munii enää, ainakaan en ole nähnyt sitä pesässä hyvään aikaan. Pitäisi alkaa eristellä kanasia putkaan munintatouhun selvittämiseksi ja harventaa munimattomasta päästä pois. Luonnon kiertokulku, vaikka kivoja ovatkin, niin en minä lemmikkikanoja ala pitää. Paitsi Hetan, koska se on Heta. Mutta siitä enemmän, kunhan sille taas iskee Valtaisa Tipukuume.

Orpington muuten potkaisi tyhjää tuon ylemmän tekstin kirjoittamisen jälkeen. Ja siihen loppui haperokuoristen munien tulo, eli orppi lähti saappaat jalassa, sillä vielä samana päivänä kun sen löysin koivet ojossa orren alta, pesässä oli semmoinen karhea muna, joka jäi viimeiseksi. Orpilla tais olla ikää jo neljä vuotta, tai viis. Se oli joko kaks tai kolme mulle tullessaan, kaks vuotta sitten juhannuksen alla.

Friseerattu kääpiö Pommi haluaa tipuja, hän on valinnut hautomapaikakseen kannellisen kissojen hiekkalaatikon. Hän myöskin osaa käyttäytyä, ei yhtään noki sormille kun masun alusen tyhjää, mäkättää vaan närkästyneesti. Suunnitelmani on ujuttaa hälle alle parin päivän sisällä kuoriutuvia arau- ja marau-tipuja. Koska kokemukseni mukaan hautomataistelut minä vastaan kana päätyy aina, siis ihan aina, kanan voittoon.

Mutta siis, tänään laittelin taas tipunaariota valmiiksi, koneissa on munat vuorokausilla 19 ja 18. Maransin munat oli hankala läpivalaista, en löytänyt tarpeeksi tehokasta lamppua, että olisin nähnyt kaikista tummimpien munien läpi, joten ei ole hajuakaan montako tipua niitä on tulossa. Niitä on kaikkineen 13. Marauta ja arauta on molempia koneessa kolme. Ensimmäistä piippausta taas odotellaan hartaasti, siis koneesta kuuluuvaa, omassa päässä viheltää koko ajan.